Eikö minua oikeasti rakastettukaan
Ruosteen kukan raiskaama, kaunistama, rottamainen -
vanha "tee-voortti!, makaa pellon reunassa, kuolemaan jätetty
hyljätty menopeli joka pitkin maanteitä uljaasti aikoinaan
halkoi tuulta, nieli kilometrejä, söi bensaa ja antoi vapauden!!
Rikotut ikkunat, väännetyt metalliosat, spraymaaliatörkeyksineen
kurja kohtalonsa, arvostetusta arvottomaksi, roskaksi heitetty
jätetty, irtisanottu, syrjään siirretty, tieltä uuden ystävän parhaan
...lyö metallisydämensä tyhjää, pissapojan vuoto kuin kyyneleet poskillaan
- Saat satasen jos viet pois silmistä, heittää vanhaisäntä nuorelle klopille
ostamaan tulleelle, tarttuu tarjoukseen, talliinsa kuljettaa
Kuiskaa autotallin hämäryyteen, valot sammutettuaan:
- Kyllä, kyllä sinua oikeasti rakastetaan!!
Sus'230922
Possun postauksen kommenttikentässä oli hauska lause:
Autot, nuo rautalehmät, jotka ajoittain menevät ummelle.
Olifantin heitto osui ja upposi, hekottelin hyvän aikaa ääneen, ja sain samalla itseni flow'hun. Runosuoni siis alkoi sykkiä ja ajattelin kirjoittaa hassun hauskan runonpätkän ummella olevista autoista ;D
Vaan jostain syystä, jo heti alusta, lähtikin tragedian suuntaan. Koska se tuntui luontevalta, annoin sanojen valua. Tykkään että hieno tuli. Ja joskus kirjoitan sen hauskankin, tai jos joku saa inspiksen niin laittakaapa linkkiä.. kiitos.
Tällä viikolla siis aiheena rakkaudettomuus/rakastettu -yhdistelmä, eli kirjoittakaa runo, jossa on tuo asettelu jossain muodossa. Itsellä se siis oli sydänsärkyneen korjaus. Totuutta sen verran että mummolan pellonreunassa oli pitkään Opel Käpitän -merkkinen auto ikuisuusparkissa, ja sen ratin takana tuli päristeltyä sujenpenikkana moninaisia kilometrejä:) Ihunainen muisto!
Inspiroivaa torstaita, tai minä päivänä nyt satuttekaan kirjoittamaan, viikko aikaa laittaa kommenttikenttään linkki, pidän tässä postauksessa listaa osallistujista jotta lukijat voivat käydä lukemassa tuotoksia. Kaikenlaiset runomaiset tekstit kelpaa, skaala on laaja mutta jos nyt ei ihan kuitenkaan proosaa, paitsi jos osaa kirjoittaa älyttömän lyyrisesti niin silloinhan se on runomuotoista proosaa? En tiedä todellakaan, kunhan heittelen termejä, kuulostaa viksummalta ;D
Sus'
ailaKaarina
10 kommenttia:
"Ruosteen kukan raiskaama"
miten hienosti sanottu tuosta mikä ei ole niin kaunista. Auto poloinen..
Mut pääsi hellään huomaan, puristin entisöitäväksi.
Hieno runo ja tuo loppuosa oli kerrassaan koskettava: "...lyö metallisydämensä tyhjää, pissapojan vuoto kuin kyyneleet poskillaan
- Saat satasen jos viet pois silmistä, heittää vanhaisäntä nuorelle klopille
ostamaan tulleelle, tarttuu tarjoukseen, talliinsa kuljettaa
Kuiskaa autotallin hämäryyteen, valot sammutettuaan:
- Kyllä, kyllä sinua oikeasti rakastetaan!!"
Pari päivää sitten sain jotenkin valmiiksi tämän runon, jonka voisi vaikka rallatella (?). https://runopajani.blogspot.com/2022/09/ma-en-kesta-sun-ruutupaitaas-osioon.html
Tänään sain jonkinmoiseen kuntoon tällaisen. Mielestäni tämä kattaa proosarunon ehdot. Mutta sinä päätät hyväksytkö vai hylkäätkö. https://pienettarinat.blogspot.com/2022/09/sinua-sinua-rakastan.html
Litoin molemmat;)
Juu, tykkään itsekin että osui kohdalleen tällä kertaa, muutamat rivit toimii tosi hyvin.
Runossasi selvästi rakkauden elinkaari...
ruosteenkukan raiskaama... tuon painan mieleeni ja käytän jos sallinet?
Täältä löytyy Repolaisen tämän viikon rustailu
https://repolainenreissaa.blogspot.com/2022/09/runotorstai-rakkausrakkaudettomuus.html
Toki sallin kun sen itsekin jostain varastanut ;DD Taisin tuon kukan lisätä, muutoinhan ruosteen raiskaama on vanha termi.
Tällain tuli tällä kertaa
https://hpollonrunot.blogspot.com/2022/09/runotorstai-100922.html
Lisätty, luettu oli ihanan liikkis...
Lähetä kommentti