Sininen on noussut vuosien varrella.
Sinisestä väristä pitävät persoonallisuudet ovat usein totuuden henkiä, syviä ajattelijoita, jotka myös elävät ihanteidensa ja uskomustensa mukaan. Siniset ovat rauhallisen kärsivällisiä, ajattelevat ennen kuin puhuvat(mnjaa-a;DD) ja ottaa myös oman aikansa voittaa sinisen väkevä luottamus puolelleen – herkkänä toisten tarpeille sininen suhtautuu vakavasti vastuuseen. Taustahahmona olemisen arvostamisesta huolimatta sininen onkin luonteeltaan pelastaja ja nauttii tarpeellisuuden tunteesta, mutta yksi sinisen elämän oppiläksyistä on omasta itsestään ensisijaisesti huolen pitäminen.
Tuo viimeinen lause on ollut ohjenuora viimeiset neljä vuotta, ennen olin ihan kujalla ja rikki kun autoin muita ja jätin itseni hunningolle, *tomppeli*, elämä opettaa.
Ja sinisestä se indigo. Kappaleessa on alussa ei-tunnistettavia piirteitä, kursiivilla ne jotka osuu liki satapros.
Intuitiivisessa indigonsinisessä yhdistyvät sekä sinisen että violetin syvät viestit, indigo etsii persoonallisuuden värinä henkistä totuutta itsestään ja sovittelee tiedettä yhteen uskonnon kanssa. Indigonsininen suorastaan rakastaa rituaaleja ja perinteitä, usein jopa liiallisesti valmisteluihin uppoutuen alkuperäisen tarkoituksen helposti unohtuessa. Lahjomattomat indigot persoonallisuudet pitävät rakenteista, järjestys ja suunta ovat heille tärkeitä, jotta he eivät katoa avaruuteen aineellisen maailman läpi sisäisillä silmillä nähdessään. Indigoille myös rauha, oikeus ja oikeudenmukaisuus ovat ensisijaisia asioita. He ovat valmiita puolustamaan ihmisten, eläinten sekä muun luonnon oikeuksia ja esimerkiksi ihmiskunnan hyväksi toimiminen onkin ehdottomasti heidän vahvuuksiaan, jopa indigon hyvinvoinnin edellytys.
Tuo ihan viimeinen on alkanut kasvattaa minussa alaa, alan kyllästyä ihmisiin yksilöinä, enkä vähiten itseeni;)
Vihreää käytän itseni manipulointiin eli rauhoitan mieltäni.
Sateenkaaren ja ihmisen chakrajärjestelmän keskeltä löytyvä vihreä kuvastaa tasapainoista tai ainakin tasapainoon ja vakauteen pyrkivää, tässä ja nyt hetkessä elävää persoonallisuutta. Lempivärinä vihreä on käytännöllinen ja maanläheinen, luontoa rakastava ja arvostava sekä antelias ja ystävällinen. Totuudenmukainen ja rehellinen vihreä omaa erittäin voimakkaan sosiaalisen omatunnon, vihreän löytääkin helposti muita auttamassa, jopa oman itsen kustannuksella. Vihreillä persoonallisuuksilla on myös vahva tarve tulla tunnustetuiksi omana itsenään elämässä eikä aineellisten arvojen vuoksi vaikkakin vihreät ovat yleensä varakkaita ”hyvästä elämästä” pitäessään.
Tuo auttaminen on korostunut viime vuosina, ja paljon mennyt omaan piikkiin. Kiittämättömät. Onneksi karma kuittaa;)
Teen mustalla ...
Mikäli musta on lempivärisi, olet syvällinen ja luultavasti mystiikan sekä salaisuuksien ystävä. Musta persoonallisuus pitää usein sisällään myös jotain nukkuvaa, jotain haudattua – musta kuin multa, josta siemenet kasvattavat esiin versojaan oikean hetken koittaessa. Mustan ytimessä on myös kurinalaisuutta, joka luo mahdollisuuden vapauteen sekä pidättyväisyyttä, tarve suojella omia tunteitaan.
...valkoista.
Puhtaan valkoisen värin heijastaessa persoonallisuuttasi, on syvin tarpeesi yksinkertaisuus omassa elämässä ja itsenäisyys ilman tarvetta muihin turvautumiseen. Valkoiset ihmiset ovat yleensä myös hyvin tarkkoja toimissaan pyrkien totuuden, yhtenäisyyden ja kaikkiallisen harmonian löytämiseen. Viaton valkoinen väri tunnetaan myös ”viimehetken pelastajana”, kuten prinssi valkoisella hevosellaan tai lääkäri valkoisessa takissaan – kaikki päättyy hyvin valkoisen ollessa läsnä.
Keltaista, punaista ja oranssia, tulen verran:
keltaiset ovat usein ikuisia opiskelijoita ja oman minän tutkijoita. Harvoin mikään kivi jää kääntämättä keltaisen persoonan jäljiltä, asioihin on saatava syy ja selkeys.
Mikäli tämä mysteerisen kaunis violetin ja punaisen välissä oleva väri on lempivärisi, olet luultavasti myötätuntoinen, kiltti ja huomaavainen henkilö ja yrität saada kaikki ympärilläsi olevat myös tuntemaan olonsa paremmaksi. Väri edustaa kärsivällistä, rauhallista ja yksinkertaisuuteen taipuvaista elämän virettä, jossa iloitaan arjen pienistä asioista
Oranssi persoona on käytännöllinen sekä sosiaalinen järjestelytaidon mestari ja hänellä on lahja saattaa yhteen erilaista tietoa,
Ja kun pitää valita kulta tai hopea, päivä tai yö, otan:
Hopea persoonallisuus on kuin ikiliikkuva peili, joka heijastaa nopeasti vastaanottamansa kuvan takaisin lähettäjälleen: hopea temperamentti on liukas ja jopa kylmäkin ulospäin. Hopea on kuitenkin usein kosmisen älykäs ja lähes läpitunkeva mielenlaadultaan sallien silti vapaat mielipiteet ympärillään. Taitavina illuusioiden luojina hopeat löytävät itsensä helposti muun muassa elokuvateollisuuden ja muiden mielikuvitusta vaativien alojen parista. Myös tähdet taivaalla sekä tähdet julkisuuden valokeilassa kiinnostavat hopeaa persoonallisuutta, joka saattaa itsekin ilmaantua aika ajoin ystäviensä kiertoradalle valoaan loistamaan.
Olen ottanut osani loistosta, keikkapaikkojen hehkusta, oi mikä tunne!!
Lainaukset Energiakeskus Indigon sivuilta.
Kun tajusin värien merkityksestä jotain nuorenpana, aloin pukeitumisen jälkeen katsoa peilii: - Jaa-a, tuollaiset on mietteen miehen päässä, mielessä mitä ihmettä... , eli värit kertoivat tarkemmin kuin tietoisuus missä menin ja mitä mietin. Noiden värien merkityksentulkintaan ei oikeastaan tarvitsen mitään oppaita, taulukoita, pitää vain tutkia itseään eli selvittää itselleen mitä kukin väri merkitsee. tosin noista tauloista on silleen hyötyä että aika moni meistä toimii samoilla periaatteilla värien suhteen.
Itsellä esim erään ihmisen luona olleet kelta, oransi, punainen -verhot sai ihan hillittömään lieskaan, eli jos jäin siihen huoneeseen, aloin piristymään ja leuhuamaan juttuja jostain toisesta ulottuvuudesta, värit yksinkertaisesti nostatti liekkejä mun neljässä tulessa ja se sininen pisara alkoi kasvaa. Mikä lisäsi aktiivisuutta. Sanoin vuokralaiselle, naiselle, että jos minä jään tähän huoneeseen ja sinä kans' niin saan sun pimpin kostumaan ihan vain katsomalla sua silmiin. tai ei edes tarvi katsoa...heh...Yllätyksekseni nainen heitti: - Tiedän... Jos oltais oltu kahestaan niin ihan saletisti päädytty sänkyyn.
Tuohon mustaan väriin lisään että se voi olla myös puolustusväri eli panssari jonka taa ihminen piilottaa todellisen tilanteensa. Ja minä kun olen noita paskan psyyken kamalla vetäneitä niin mustaakin näkyy. itsellä se on aina sen merkki että kun kaikki vaatteet on mustaa niin silloin täytyy tulla ulos itsestään ja sosiaalistua, hoitaa yksinolo/ihmisten seura -tasapainoon. Tai sitten kärsin taisteluväsymyksestä eli olen kuumottanut päätäni huolella, ja lepo tekisi hyvää, karrelle hiiltyneen päälle ;D Sellaista ei tosin enää ole juuri tullut, ei vanha jaksa ynnä johan on nähty. Mutta es vauhti on kyllä tekemisen juhlaa, saa purettya tavaraa päästä isoina kokonaisuuksian, biiseinä, runoina.. .
Sellaista filosofista keittiöpsykologiaa, tai oikeammin Sujenpesän lauma-filosofiaa kontra ihmisen erakkovaiheen ihannointia.
Ei yksinäinen vaan yksin onnellinen.
Tai no, tyytyväinen. Onni, hmm, kovaa kamaa... .
Maanantaille miettimistä,
Sus'
2 kommenttia:
Jo on mahtavat kuvat. Tuota ekaa kuvaa jää tuijottaa.
Aivan, sellaisen pitkän valoajan jossa sit joessa vähän, rannassa, liikettä joka sitten kasvaa isommaksi
Lähetä kommentti