Kun versioidaan, tehdään yleensä pastissi, eli alkuperäiselle uskollinen, tai mennään ulos laatikosta ja sovitetaan rohkeasti. Jälkimmäinen tässä Peer Güntin I don't wanna be a rock'n'roll starista tehty Devil Dog Roadin näkemys, onnistunut, sanoisin:
Ja kukas se siinä muu kuin
Twist-Twist Erkinharju
videovieraana
Tässä alkuperäisen liveveto:
säv/san T.Nikki
Rock'n'roll ei kuole, sorry Gene!
Sus'
7 kommenttia:
Gynnäreitä tuli fanitettua kasarilla. Kerran myös livenä. Suomalaista blues rockia parhaimillaan mielestäni. Joku keikka tuli jokus töllöstä ja sitä vhs-kasetilta kelattiin esstakas. Hänen slide-kitarointi ja ne tuplabasarit; parhautta. Ei tää huonolta kuulosta vieläkään.
Mä tykkään tästä uudesta kovin, hyvä veto sovittaa slovariksi.
Ihan kelpo coveri, alkuperäinen on kuitenkin.. ninkuis tiedät :)
O g on hyvä juu mutta kun sen oin puhki kuluttanut niin tämä soundaa paremmalta jopa. Vähintään yhtä hyvä.
Ihan hyvä tuo coverin sovitus, hieman häiritsi laulajan nasaaliääni.
Tykkäsin enemmän tuosta ei originaaliversiosta
Sanotaan cover eiksi, versioiksi. uusversio, tai jos yksi yhteen niin pastissiksi. Tykkään kans ja kunhan alla pari vuotta keikkailua niin biisi on sujahtavassa muodossa.
Lähetä kommentti