En pääse tästä mustasta tahrasta eroon

 Kolmastoista lokakuuta, kolme kuukautta ja ole viis'viis, vanhus siis? Liki, ainakin vanhempi kansalainen joka tapauksessa. Pahasti varjostaa tuo Ukrainan sota mielialaa, aloittipa ajattelun mistä tahansa, tuntuu se kiertyvän muodossa tai toisessa, sotaan, tai sitä sivuaviin aiheisiin. Ylen on raskasta, harmaata, mustaa.. , ja  nämä ihanat tunteet! tähän syyssäähän :( 

Vielä kauheampaa on ukrainalaisilla, voi paska sentään. Sotilaita, veljiä, siskoja, miehiä, isiä, äitejä, kuolee, haavoittuu, heidän elämänsä järkkyy perustavanlaatuisesti. Tuntuu omien murheiden rinnalla niin kauhean isolta asialta, kenelläkään ei ole näinä päivinä hyvä olla! En usko että edes puta-Putinilla, ongelmahässäkän toimeenpanijalla, diktaattorinpaskalla, on hauskaa sana varsinaisessa merkityksessä. Sota menee päin kettua, kansalaiset alkaa kyllästyä, kukaan ei ole enää edes uskovinaan valheita joita koneisto syöttää, kaamea sekametelisoppa. 

Paska kokki.

Kokeilin oikeasti, suihkuun olin menossa, kirjoittaa alasti. ja tuollaisen runon sain aikaiseksi, yritti proosaksi riistäytyä, siitä oudot lauseet. Kuten sanottu, yllä oleva on kirjoitettu runon kirjoittamisen jälkeen eli ajatus tuppaa kiertymään tuohon sotaan. heti kun siis miettii jotain vähän enemmän kuin  arkipäivän juttuja. Taustalla on ikään kuin paska, negatiivinen kohina joka vaikuttaa kaikkeen ankeuttavasti: Syö toivoa, paskoo epävarmuutta.  Siitä ei tunnu pääsevän eroon, on kuin sitkeä tahra jota hinkkaa ja hinkkaa...  .

 

En pääse tästä mustasta tahrasta eroon

Ajattelin kokeilla jotain uutta, ja riisuin vaatteeni

Tyhjensin mieleni, napsautin pois päältä aatteeni

Vitivalkoinen, puhdas paperi piirtää

kaikkea kaunista ja hyvää!!

Aloin innoissani tekstaamaan, sottasin huolella myös kuvaa

Kaikki alkoi ihanasti, oli miellyttävää, suorastaan mukavaa

Vaan jostain kolosta, alta limaisimman kiven, ryömi esiin

siihen minun kauniiseen maailmaani, tuli kutsumatta, ja niin

astui kuvaan, tulostui tekstiin, piirsin pahuutta.

Puhdasta mustaa, ajoin harmaan sävyjä, niissäkin violetti ulottuvuus

Itsekkyys, ahneus, kaikenlaiset negaatiot, julmuus, jopa kuivuus

aiheutettu luonnolle tuho puolesta pahan tahdon

mielihalun kieroimman, en piirtää, kirjoittaa halua, on, on, on..

niin oksettavan huono olo kun tajuaa ihmisen pystyvän

niin järjettömään pahuuteen, kuulin naksauttavan

katkaisinta – mielettömyys, sota

olkaa hyvät, tarjoilee puta-Putin!!

Sus’290922

Eteenpäin vaikka lehmiä satais',

Sus'

P.s. 18.10. tulee postaus otsikolla Sus' tekee biisin, jossa avaan musiikin tekemisen salaisuuksia.. .