Runot 5.522 lähtien

17 kesäkuuta 2022

Sisustusratkaisu, outo läträys ja sidontaa muistopalveluksena ;O

 Olen asunut Sujenpesässä yli 10 v. Ensimmäinen yli kympin kämppä;) Jännää on se että kun haluan vaihtelua kotiin niin rymsteeraan tietty, niin kuin muutkin, vaan jännemmäksi sen tekee se että vielä onnistuin löytämään ryhmittelyn joka on täysin uusi. Telkku ei ole nimittäin koskaan ollut tuossa kulmassa. 


Ihan uusiksi voisin laittaa kaiken kun muuttaisin keittiöön,
 ja tekisin  olkkarista makkarin... .
 Olisi valoisampaa. 
Katellaan;P



Niin tuttu ja koluttu kolo, pesä Sujen olla, ei lintu- vaan käpäläkoto ;DD ja silti onnistuin löytämään jotain tavallaan ihan uutta. Siisti tunne kun tajusin asian jonkun päivän perästä kun olin rymsteerannut (ihana termi, suomen kieli<3)


Tuli tehtyä taulun tekele eli läträttyä jotain ihan uutta, ikinä ole ollut tuollaisia värejä. jännää tämäkin. Varsinkin kun aihe, tai siis se että ei ikinä, on tavallaan sama kuin edellisessä asiassa, kertooko maailmankaikkeus minulle jotain?


Tästä se lähti, ja vireen heti miksi se päätyi... tai on siis nyt, saattaa muuttua vaikka Metallikakan levynkanneksi joku päivä. Mustaksi. ;D


                 


  


Kun mutsi lopetti kukkakaupan pidon ja heittäytyi työttömäksi niin kävin luonaan aika tiuhaan, mukavaa kun kerrankin oli aikaa jauhaa kaikesta, mutsi kanssa oli opettavaista ja miellyttävää keskustella. Kuunteli ihmisenä, korjasi virheitä ja huomautti jos jokin asenne haittasi asiaan suhtautumista ja niin edelleen. Mutsi sivisti mut aika hyvin, puski sanoitta(kin) sinne oikeaan suuntaan.


Näitä kun teen kesäisin, se on kuin toiselle hartaushetki kirkossa,
muistelen mutsia aktiivisen passiivisesti. Kuin kävisi haudalla.
Paitsi että paljon parempi tapa, ei tarvitse mennä mihinkään fyysisesti;)

Tykkään kun voi ajattelemalla korvata fyysisen tekemisen,
usein se on kokonaisvaltaisempi tunnetason kokemus kuin se
fyysinen vierailu olisi. koettu. Todennettu. Toimii.


Kerran kesäpäivänä olin menossa jälleen luokseen kun sain päähäni poimia kukkia, kimpullinen. menin mutsille ja sanoin että tuossa rehuja, onko kimppu oikein tehty? No ei ollut, kielsin neuvomasta. Asia eteni kunnes neljäs tai viides kimppu kelpasi, sanoi että on minullakin se sama lahja kuin hänellä, minkä vuoksi uskalsi heittäytyä seiskyt-luvun puolessa välissä yksityisyrittäjäksi, liikkeenharjoittajaksi. 

Tuli myyntiin pitkäaikainen kukkakuppa, pitkälti hlön maineelle rakennettu, ja iso asiakaskunta jonka mutsi sai helposti pidettyä. Seurallinen, joviaali, hyvä näyttelijä luonnostaan, asiakaspalvelutilanteeseen syntynyt. Olisi ollut muuksikin vaan teki paikallisesti mittavan uran paikkakunnan suosituimpana kukkakauppiaana. Parhaimmillaan niitä taisi olla kolme plus marketit, mutsi jäi ainoana kunnes meni sekin. 


Kokonaisuutena muksaa touhua - raitista ilmaa,
luontoa käpälissä, taiteellista tuijottamista, asettelua, säätämistä,
 värien valintaa eli siis kukkakimpun sitomista. 
Kukkia ja sidontaa, mikä suomi-pop-kulttuuriviittaus-elokuva?


Kun markka laitetiin kellumaan ja 150 000 mk laina olikin yön aikaan kasvanut 350 000 mk. Ällistyttävää kapitalistista paskaa. Ysäri oi mielenkiintoista aikaa, sano. Meni asunnot, autot, koko paska. Paljon hyviä muistoja jäi ja mutsi ei ollut kuin hetken katkera, älysi kuitenkin matkustella, käyttää sitä rahaa silloin kun sitä oli. Eli siis myös elää eikä pelkästään töitä painaa. joskin niitäkin kymmenisen vuotta 70t/vko, happikoukku.


Airon Män, kuten ehkä muistatte, vaihtoi alustaa. nyt hän on saanut lisävarusteita sekä taka-ampujan, -tähystäjän. Saanko esitellä Venla Violet, suomalais-virolais-walesilainen naisoletettu amatsooni, tappajan oloinen ihminen, sekä koulutukseltaan neurovelho:


                                    




Pallón de Globestar -alustaan on myös saatu tuiki tarpeellinen vararengas. Usein ovat tähtien väliset matkat lössähtäneet kesken kaiken, kun ei ole ollut tarvittavaa vararengasta. Tässä tapauksessa termi vararengas tarkoittaa kaikenlaisia mahdollisia varaosia, pyörän muotoinen säilytys on musta aukko -tekniikalla toimiva, loputon varasto joka sijaitsee toisessa todellisuudessa. 


Dont forget the spare.....and most important:
DON'T PANIC!
(ja taas, mikä pop-kulttuuriviittaus, englanti-kirja)


Mittava lisä, sanoisin, kyllä hyvin varustellulla aluksella on siihen sijoitettuun rahaan nähden vastinetta. 

Matkustusmukavuus, jopa valonnopeudella matkatessa, vie kuitenkin aikaa joten kyllä hyvät viihdesysteemit pitää olla!


Perjantaipörinää, pör-pör!!



Sus'


P.s. Lähtipä pitkästä aikaa kunnon puuta-heinää, siis osa tekstistä, tarinanpätkäkin tuli, filosofiaakin vähän, paljon sai tungettua tunkematta yhteen postaukseen. 

Kirjoittaminen tuntuu hyvältä, ou jee!


Niitä jotka kulkee siinä rajalla, kyynisyyden ja... .



Jos joku aavisti että Sus' soittaa spaissareita jossain postauksessa (lukuunottamatta tietysti postausta jossa kerroin spaissari-dokumentista), niin saakoot sen papukaijan omakseen sekä kymmenen pistettä jotka käyvät krediitteinä yliavaruusmarketeissa kautta galaksin.


P.s. Lisätään muutamia outoja läträyksiä... :



Vanha kunnon Rajat hieman käsiteltynä. Siis kuvakäsiteltynä
sekä maalailin vielä näkyviä puuosia piiloon.
Päätin antaa rajattomassa anteliaisuudessani tämän
synt.lahjaksi. Lisäksi täytynee antaa suklaata tms 
ettei tule paha mieli jos teos onkin tylsä. Tai jotain.
Tämä oikeasti käynnisti itsessä keskustelun rajoista,
kaikenlaisista. Jännää, näin kai taiteen pitääkin
 toimia, parhaimmillaan.
.

Avaruuden Blues

Kaksisuinen Planeetta on hyvin, hyvin surullinen;(

4 kommenttia:

Jael kirjoitti...

Kivan kulmikas tuo olkkarisi.
Ja kauniisti kirjoitit äidistäsi, ja varmaan se kukkakimppu rehuistakin onnistuu hyvin kun oli ammattilainen opettamassa;:D
Tuossa Blues-työssä on kauniit värit:)
Tuo ysäri oli kyllä kamalaa aikaa monelle, taloudellisesti. Hyvää viikonloppua sudenpesään.

Sus' kirjoitti...

Kiitos samoin;)

HPöllö kirjoitti...

Kaunis kotipesä sulla, ja selvästi taito käpälissä kukkien suhteen.

Sus' kirjoitti...

Kiitos! ;)