”Venäjä on lähtenyt vainolaisen tielle” (VL)

Ulkopoliitisen instituutin Mika Aaltola puhui torstaina Luumäellä järjestetyssä Kotkaniemi -foorumissa, allaoleva laina linkin IS:n uutisjutusta:

 

 VENÄJÄN harjoittamaa sotastrategiaa leimaa Aaltolan mukaan vainolaisuus ja kansanmurhaisuus.

– Venäjä on lähtenyt vainolaisen tielle, jossa pyritään oikeuttamaan ihmisten arjen tuhoamista.

Maan historiaa tarkastellessa toistuu Aaltolan mukaan yksi piirre ja se on juurikin vaino. Se antaa myös mahdollisuuden siihen, että naapurin kimppuun voidaan käydä.

– Se on hyvin kapeasti määriteltävää kunniaa mitä Vladimir Putin tavoittelee. Mutta kyllä se tarttuu ja on sitonut venäläisiä syyllisyyden piiriin.

Sen mitä minä olen lukenut Neuvostoliitosta, ja ent. sekä nykyisestä Venäjästä, tuottaa minulle samanlaisen mielikuvan. Venäjällä jos missä on vaino tuttua. Ja jos ei vainota omia kansalaisia omassa maassa, vainotaan emigrantteja. Samaa taktiikkaa käytetään myös vihollisiin, sekä vallattujen maiden kansalaisiin, niihin jotka eivät "venäläisty". Siperia opettaa -sanonnalla on veriset juuret, tuskainen syntyhistoria

Luen paraikaa  Antony Beevorin tietokirjaa Berliini 1945 (linkki Bookbeatin sivuille, ei kaup.yht.työ), ja se miten venäläiset Stalinin komennossa kohtelevat esimerkiksi vangittuja maanmiehiään,-naisiaan, on aivan ällistyttävän julmaa, ihmisarvon riistävää, vainoharhaista ja kerta kaikkiaan käsittämätöntä!! Ainakin näin länsimaisiin arvoihin tottuneen maailmankuvassa.

Venäläinen sotilas yrittää "ottaa käyttöön" saksalaisnaisen polkupyörän, keskellä päivää.

Yöllä olisi ottanut kaiken muunkin ja raiskannut noin kaupantekijäisiksi. Venäjän ylipäällystö

kielsi ryöstelyn jne, vaan kun vuodesta -42 asti oltiin hakattu päähän lausetta: jos näet saksalaisen, tapa hänet! niin ei keväällä -45 annettu uusi linja oikein ehtinyt syöpyä miesten mieliin.

Oli toki humaanejakin sotilaita vaan yleensä hekin saivat osakseen pelkoa sillä edelliset olivat raiskanneet, pahoinpidelleet ja ryöstäneet, ja jos nyt sai leipää palan, ja lapsille suklaata, se oli epäilyttävää. Varsinkin kun seuraavat taas ryöst...., ya know.

Vangiksi joutuminen jo itsessään katsottiin maanpetokseksi josta rangaistuksena oli kuolema. Osa tapettiinkin, näytösoikeudenkäynnin jälkeen niskalaukaus, seuraava! Suurinta osaa kohtasi jotain kuolemaakin karmeampi kohtalo - he katosivat gulageihin eli  A. Solzenitsynin sanoin, vankileirien saaristoon. Itselle on muodostunut yhdestä paikasta rankka kuva - Kolyman kultakaivokset Siperiassa, jossa olosuhteet säästä lähtien (talvella pakkasta jopa -70astetta) ovat ihmistä vastaan. Lisätään siihen kurja ruoka, aggressiivinen kohtelu, tolkuttomat rangaistukset, paon mahdottomuus (käytännössä selvisi kai muutama siitä koettelemuksesta, loput yrittäneet jäi kiinni, tai jäätyi Siperian tundralle, susien syömäksi) ja silkka ajantapon pituus, niin saadaan paljon ruumiin- ja psyykenvammoja; oikeita, tai käveleviä, ruumiita. Siperia opettaa -sanonnalla on veriset juuret, tuskantäyteinen syntyhistoria.

Tämän kohtalon koki myös suurin osa vangituista saksalaisista, heistä 2/3-osaa palasi vuoteen 1950 mennessä (noin kaksi miljoonaa). Palanneista suurin osa oli loppuelämänsä jonkinasteisessa psykoosissa eläviä ihmisiä, jotka eivät sääliä saaneet kotimaassaankaan. Kukaan kun ei halunnut puhua niistä ajoista, sodasta, keskitysleirien häpeästä, jne,  niin jäivät aika yksin kokemuksineen. 

Masurkka soi ja juhlat on! Berliinin Reischtagin katolla liehuu punalippu. Kuvastosta löytyisi raakuutta todistavia otoksia vaan mennään nyt näillä muilla, ihan tarpeeksi raskasta lukea. kun on kirjoittaakin.

Hui perkele!, sanon suoraan että pelottaa tuollainen mahdollisuus. Venäläiset ovat aivan järjettömän raakoja, tosin niin ovat länsimaalaisetkin, ihmiset yleensä, vaan venäläiset ovat niin sanotusti liipaisinherkkiä julmuuden suhteen. Koko yhteiskuntarakenne, perheväkivallasta alkaen (Venäjällä on jälleen sakkotuomio jos pieksee vaimonsa, palasivat takaisin vanhaan käytäntöön.  Hetken aikaa siitä joutui linnaan niin kuin kuuluukin), totuttavat julmuuteen, joten tilaisuuden tullen, olosuhteiden muuttuessa niin että sotilas onkin se joka saa olla julma, hän purkaa kaiken kokemansa vihollisiin (joista on muokattu kuva natseina, petoina jotka ryöstää ja raiskaa). Alkaen ryöstämään ja raiskaamaan. Aiemmin uutisoimani kivesten viiltely/poisto puukolla, tulee olemaan  vain jäävuorenhuippu, valitettavasti. Tuollaisia kertomuksia on lukemani kirja(t) täynnä, niihin viittauksia. Eli niitä tulee syntymään kirjan, parin verran lisää...  , tai paremminkin, parinkymmenen kirjan verran, ainakin. 

Saksalaiset sotavangit Neuvostoliitossa.

Natsien kuoleman- eli keskitysleireiltä, vapautetut venäläiset naiset kokivat vapautuksen lisäksi vastaan panematonta rakkautta ja hellyyttä;  tuo kallistettu osuus voisi olla jossain venäläisessä historiankirjoituksessa, he kun eivät koskaan kerro kenelläkään totuutta, kiertoilmaisut ovat sääntö, ei poikkeus. Mikäli kysyjä on ulkomaalainen, suoranainen kansalaisvelvollisuus on kiistää kaikki, ja valehdella päälle, mielellään lähempänä sataa prosenttia. Siis virallisissa yhteyksissä, kahden kesken ja vodkapäissään veli venäläinenkin osoittautuu rakastettavaksi nallekarhuksi ,mutta koska systeemi on mikä on, on hänen selvittyään, arjen koittaessa, otettava se yrmyn karhun talja harteilleen. Ei käy kateeksi. Siksi muuten varmaan moni venäläinen on mennyt Ukrainaan, heistähän suurin osa on venäjällä syntyneitä, tai on venäläisiä sukulaisia, siitä veljeskansa. Ukrainassa vain on otettu selvästi askelia demokratiaa kohden, pois autokratiasta. Nyt vain autokraattinen isoveli onkin muuttunut psykoottiseksi kusipääksi joka sadistisesti mustamaalaa ja kusee pikkuveljen päälle.

Jo nyt julkitulleet joukkomurhat, kansanmurhan poikaset, eivät tule minulle mitenkään yllätyksenä, historia toistaa itseään ja venäläiset käyttäytyvät juuri samoin kuin suuren isänmaallisen sodan loppuvaiheessa. Nyt vain isänmaa on se natsi joka kiusaa viattomia. Edessä on, vaikka sota loppuisi, järkyttävien uutisten tulva ja järjettömyys paisuu ja kasvaa venäläisiä kohtaan kaikkialla, varsinkin eurooppalaiset tulevat polttamaan päreensä ja huolella. koston polkua tahtonevat monet tulevaisuudessa lähteä seuraamaan ja he tulevat myös purkamaan paineitaan paikalliseen  venäläisväestöön. Mihin taas Venäjä reagoi... jos ei olla tarkkoja, kierre kolmanteen suureen vääntöön on valmis.