Olen aiemminkin hehkuttanut Samuli Putron verbaalista lahjakkuutta. Ensin Zen Caféssa, sitten soolona, mies on rikastuttanut suomalaista rock-lyriikkaa jo kolmekymmentä vuotta. Zen Cafe vaikutti 1992 - 2007 (7 albumia, sen jälkeen mies on sooloillut toiset seitsemän levyä. En laske livejä/kokoelmia.
Tuollaiset pari sataa biisiä alkaa jo olla elämän mittainen ura ja biisejä syntynee vielä pitkään. 52-vuotias mies julkaisi viime vuonna viimeisimmän, Keskellä kesää -albumin. Keskityn tässä postauksessa silti Kahvilaan sillä se on tutumpaa.
Putron tapa sanoittaa toi suomalaiseen lyriikkaan jotain uutta. Hänellä saattaa asia, lause jatkua, seuraavalla rivillä. ja jos olisin analyyttisesti käynyt läpi niin löytyisi varmaan kaikenlaista muutakin missä hänen tapansa tehdä sanoituksia eroaa muista. Juicen ja Hectorin, ja muutaman muun seuraan nostan hänet sanoittajana. Olen sen verran fani etten ole tuota analyysiä tehnyt, ehkä joku päivä. Toistaiseksi vain nautin upeasta lyriikasta, tarinoista, pohjanmaalaisista maalailuista ja hyvästä musiikista. Tarvitse aina kaikkea käydä kammalla läpi ;D
Seuraavassa biisissä on jotain samaa kuin top kympissäni olevassa Huhtikuu -biisissä. tunnelma, tempo, maalauksellisuus (Huhtikuun tarina on loistavan upea, momentum kun miehelle riittää;). Kahvilan neljännen albumin nimiraita Helvetisti järkeä nostaa esiin parisuhteen ja haluamisen kummallisuuksia (tai jotain...):
Aloitin diggailuniv. 2000 ja vallan rakastui Ua Ua -albumiin. Siltä löytyvät ehdottomat suosikkini Ua Ua (liittyy pohjanmaa-trilogiaan Eipä tiennyt tyttö, Huhtikuu ja Tien päällä joka päivä, jotka muodostavat mielestäni hienon kokonaisuuden, tarinoita pohjanmaalta, ja Ua Ua on ikään kuin intro), Talo ja Minun Kaupunkini, jonka soitan seuraavaksi. Levyllä on se Harri-hitti, ja muistaakseni Mies eikä poika enää oli myös hitihkö.
Lopetan Putron pepun nuolemisen hehkuamalla vielä yhtä soolouransa biisiä, ensimmäiseltä levyltä oleva nimibiisi Elämä on juhla, kolahti ja helpotti (tekee hyvää musaa yksinkin;). Biisin sanoma on pikkuhiljaa osaltaan vaikuttanut siihen että suhtautumiseni elossa olemiseen on muuttunut enemmän positiiviseksi.;)
Nuo siniset on juttuja joista olen kateellinen (vähän) ja vihreät taasen jännästi käytettyjä juttuja biisintekstissä. Kerrassaan loistavaa lyriikkaa, rakastan.
Ja kunnioitan, nostan kuvitteellista kotsaani, lisää klassikoita!
Sus'
Laitan loppuun albumituotannon, komea on lista:
Zen Café[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Zen Cafén diskografia
- Romuna (1997)
- Idiootti (1998)
- Ua ua (1999)
- Helvetisti järkeä (2001)
- Vuokralainen (2002)
- Laiska, tyhmä ja saamaton (2005)
- STOP (2006)
Soolo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkelit: Samuli Putron diskografia ja Luettelo Samuli Putron kappaleista
- Elämä on juhla (2009)
- Älä sammu aurinko (2011)
- Tavalliset hautajaiset (2012)
- Taitekohdassa (2014)
- Valkoinen hetero (2017)
- Pienet rukoukset (2019)
- Keskellä kesää (2021)
4 kommenttia:
Zen Cafeta on aikanaan tullut kuunneltua ja paljon. Mielettömästi hyviä biisejä ja Putron ääni on niin kiehtova.
Lempialbumini taitaa olla Laiska, tyhjä ja saamaton.
Näihin biiseihin voi palata aina vaan uudestaan.
Ua Ua ja Helvetisti järkeä täällä, ne kaksi levyä jolloin synnyin Putroskovaiseksi ;D Johan tulli taa sana kun yhdisteli, heh.. .
Kävin kuuntelemassa nämä ajoissa, mutta unohdin kommentoida. Tämä on kelpoa kotimaista ja Susu kuvailee hyvin mikä kolahtaa.
Seikka on saletti;)
Lähetä kommentti